Kaukalojalkapallon ABC

Kaukalojalkapallo ei ole ensimmäisten joukossa, kun listataan jääkiekkokaukalossa pelattavia urheilulajeja. Itse asiassa se on vain hyvin pieni marginaalilaji, jota pelataan kouluissa, ja seuroissa lähinnä varsinaisten jalkapallokausien ulkopuolella. Lajiin on kuitenkin kirjoitettu viralliset säännöt: kaukalojalkapallossa on vastakkain kaksi kuuden hengen joukkuetta eli viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti ja nimensä mukaisesti pelit pelataan jääkiekkokaukalossa – ei kuitenkaan jäällä, vaan maapohjan päällä. Virallinen otteluaika on 2 x 25 minuuttia ja puoliajalla pidetään viiden minuutin tauko.

Tämä sivusto ei kuitenkaan kerro pelkästään kaukalojalkapallosta, vaan myös muista jääkiekkokaukaloissa pelattavista lajeista, jalkapallon talviharjoittelusta sekä monista muista mielenkiintoisista urheiluun liittyvistä ilmiöistä ja teemoista. Täältä löydät myös tietoa kunto- ja puulaakiurheilusta.

On tutkittu fakta, että liikunta vaikuttaa positiivisesti käytännössä kaikkiin elämän osa-alueisiin ja siksi kaikenlainen urheileminen on hyväksi, sekä kilpailu- että harrastusmielessä. Tämä sivusto tahtoo omalta osaltaan auttaa liikuntaharrastuksen aloittamista aikuisiällä, oli se sitten kaukalojalkapalloa, jääkiekkoa tai mitä muuta urheilulajia tahansa.

Monikäyttöinen jääkiekkokaukalo

Kilpatason jääkiekko-, kaukalopallo- ja ringetteottelut ovat siirtyneet kokonaan sisätiloihin. Jäähalleissa kaukalo on ympäri vuoden paikoillaan ja siksi kaukalolajeja pääsee helposti pelaamaan kesälläkin, mutta kiinteät ulkokaukalot ammottavat keväästä syksyyn tyhjinä. Kaukalojalkapallo on lisännyt kaukaloiden käyttöastetta myös kesäisin, kuten myös rullakiekko ja katulätkä. Useimmat ulkokaukalot kuitenkin puretaan kesän ajaksi pois, jolloin myös rullakiekkoilijat joutuvat siirtymään sisätiloihin. Jäähallien pohjamateriaali ei sovellu kaukalojalkapalloon, joten vielä toistaiseksi tätä futiksen variaatiota pelataan vain ulkona.

Muita kaukalo-olosuhteita hyödyntäviä lajeja ovat esimerkiksi kaukalojääpallo (rink bandy), taitoluistelu, Yhdysvalloissa pelattava sisälacrosse (box lacrosse) sekä kaukalopikaluistelu. Kaukalot on suunniteltu alun perin jääkiekkokäyttöön, jolloin muut lajit ovat joutuneet sopeutumaan suoritusalueen kokoon. Oman lisämausteensa kaukalolajeihin tuo se, että Pohjois-Amerikassa kaukalo on selkeästi kapeampi kuin muualla maailmassa. Yhtä yksittäistä kokostandardia jääkiekkokaukaloille ei ole kansainvälisen lajiliitonkaan sääntökirjoissa. Pallopeleissä kaukalon kapeuteen tottuu pian, mutta varsinkin kaukalopikaluistelussa metrin lyhyempi päätysivu vaikuttaa olennaisesti käännösten jyrkkyyteen.

Kesälajit talvella

Suomen suosituimpia kesälajeja ovat jalkapallo ja pesäpallo. Perinteikkään jalkapallon pelikausi alkaa varhain keväällä ja päättyy syksyllä, aikuisten sarjoissa jopa lokakuun puolella, ja pitkän ulkokauden vuoksi lajin harrastajat joutuvat usein aloittamaan kauden lumikasojen keskellä ja lopettamaan sen koleassa syysilmassa. Huonoilta harjoitus- ja peliolosuhteilta ei voi välttyä, mutta onneksi jalkapalloa voi treenata laadukkaasti myös talvikuukausina. Optimaalisinta olisi, jos joukkueet pääsisivät vähintään kerran viikossa treenaamaan nurmipinnalla hallissa, mutta kaikilla paikkakunnilla se ei ole mahdollista.

Kesälajien harrastajat joutuvat tekemään talvikauden treeniään pääasiassa liikuntasaleissa ja punttisalilla. Täysin lajinomaisia suorituksia ei liikuntasaleissa päästä tekemään missään kesälajissa, mutta se ei ole välttämättä huono asia. Juuri talvikautena luodaan pelaajien fysiikkapohja kesän tositoimia varten ja lajin eri ominaisuuksia voidaan tarkemmin hioa suuren toistomäärän ansiosta. Esimerkiksi pesäpalloilijat eivät pysty saleissa harjoittelemaan autenttisesti maalyöntien torjumista ja kokomittaisia polttoheittoja, mutta suoritukseen vaikuttavia päätöksenteko- ja havainnointiketjuja sekä liikeratoja pystytään talvikausina iskostamaan pelaajien selkäytimeen.

Urheilun ei tarvitse olla niin vakavaa

Urheilu ei ole urheilua ilman kilpailua. Jokaisella meillä on tuttu tai tuttava, joka ottaa kaikki kilpailutilanteet vakavasti, oli kyseessä sitten työpäivän jälkeinen squash-matsi, Kimble-peli ystävien kesken tai firman sisäinen liikuntahaaste. Julkisessa keskustelussa liikunta ja urheilu niputetaan usein yhdeksi ja samaksi kokonaisuudeksi, mutta ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Liikuntaa harrastetaan yksilönäkökulmasta; miten minä hyödyn harrastuksesta, kun taas urheilussa olennainen kysymys on, miten minä tai me voimme kukistaa vastustajamme.

Tällä määritelmällä voidaan myös paremmin ymmärtää, miksi e-urheilua, snookeria, dartsia ja muita ei-fyysisiä lajeja voidaan kutsua urheiluksi. Kilpailuvietti on osa ihmisen perusluonnetta, ja siitä syystä urheiluakin voidaan harrastaa voitonkiilto silmissä, mutta ei liian vakavasti. Harraste- ja puulaakiurheilu sopii erittäin hyvin ihmisille, jotka kaipaavat elämäänsä kilpailullista, tavoitteellista liikuntaa vähäisellä sitoutumisella. Jo divisioonatason sarjakilpailutkin vaativat lisenssien, vakuutusten ja pelaajien määrän muodossa tiukempaa panostamista urheiluun, mutta puulaakipeleissä usein riittää, kun on verkkarit jalassa paikalla oikeaan aikaan.

Tutustu lajitarjontaan

Tämä sivusto on luotu inspiroimaan ihmisiä liikkumaan ja löytämään uusia ulottuvuuksia urheilusta. Siksi kannustammekin tutustumaan alueelliseen urheilutarjontaan, sillä koskaan ei voi tietää, mitä mielenkiintoisia harrastuksia omalta paikkakunnalta löytyy. Jääkiekko ja jalkapallo ovat levinneet miltei koko Suomeen, mutta muutoin lajitarjonnasta löytyy suuria paikallistason eroja. Esimerkiksi moni SM-tason käsipallojoukkue on keskittynyt Suomen ruotsinkielisen väestön alueille. Muun muassa siuntiolainen SIF, Paraisia edustava PIF ja Helsingin Dicken ovat lähtökohtaisesti ruotsinkielisiä seuroja. Itä-Suomessa käsipalloa taas ei pelata lähes ollenkaan.

Kuinka urheiluharrastukseen pääsee mukaan?

Jos urheiluharrastuksen haluaa aloittaa aikuisiällä, kannattaa ensimmäiseksi suunnata nettiin. Esimerkiksi Nimenhuuto.comista tai Facebookista voi etsiä oman alueensa harrastajaporukoita. Moni puulaaki- tai höntsäjoukkue ottaa mielellään uusia pelaajia mukaan, sillä aina jollain on muita menoja kuin osallistua treeneihin ja peleihin.

Harrastejoukkueita löytyy milteipä mistä tahansa lajista, mutta alhaisten kustannusten vuoksi erityisesti salibandy ja jalkapallo ovat suosittuja lajeja puulaakipiireissä. Tämä sivusto tarjoaa paljon tietoa artikkeleiden muodossa kaikille urheilusta ja liikunnasta kiinnostuneille lukijoille, joten ota ihmeessä meidät päivittäiseen seurantaan!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *