Mikä kaukalopallo?

Kaukalopallo on yksi vähiten tunnettuja jäällä pelattavia palloilulajeja Suomessa. Laji kehitettiin 1970-luvulla, kun siihen aikaan suosionsa huipulla olleelle jääpallolle haluttiin keksiä sen rinnalle sisähalleihin soveltuva laji. Monilta osin jää- ja kaukalopallossa onkin samoja piirteitä, mutta vuosien saatossa lajit ovat kehittyneet selkeästi omiksi kokonaisuuksikseen, joissa urheilijoilta vaaditaan hieman erilaisia ominaisuuksia. Kaukalopallo on harrastuksena selvästi jääkiekkoa halvempi, ja olosuhteille vähemmän altis kuin jääpallo, ja niistä syistä myös koulujen liikuntatunneilla pelataan toisinaan kaukalopalloa.

Kuten jääpallossa, myöskään kaukalopallossa ei saa taklata. Kontakteilta ei voi kuitenkaan välttyä, sillä kaukalossa mennään lujaa pienessä tilassa. Koska jääkiekosta tuttuja paitsio- tai pitkä kiekko -sääntöjä ei ole, mutta kenttäpelaajien määrä on viisi per joukkue, pelaajat saavat liikkua jäällä paljon vapaammin. Törmäykset laitakahinoiden tai pallon tavoittelutilanteiden yhteydessä ovat normaaleja, mutta kaukalopallo on silti herrasmieslaji: vastustajaa ei tarkoituksellisesti vahingoiteta, ja jos selkeä rike tapahtuu, sitä pyydetään yleensä reilusti rikotulta pelaajalta anteeksi.

Kaukalopallon perusteet

Kaukalopallo on erittäin nopeatempoinen pallopeli, jossa pelin suunta ja painopiste voi vaihtua sekunnin kymmenyksissä. Pelaajien varusteet ovat kevyemmät kuin jääkiekossa, eikä säännöt rajoita kenttäpelaajan pallon syöttämistä tai purkamista, kuten jääpallossa ja jääkiekossa. Ainoastaan maalivahdin heitoille on säädetty rajaksi keskiviiva – ennen punaviivaa maalivahdin avauksen täytyy joko osua pelaajaan tai kaukalon laitaan, tai vastustaja saa vapaalyönnin. Muutoin kenttäpelaajat ja pallo saavat liikkua kaukalossa vapaasti. Aikuisten pääsarjoissa peliaika on 3 x 20 minuuttia.

Rikkeistä rangaistaan joko vapaalyönnillä, rangaistuslaukauksella tai jäähyllä. Yleisimmät rikkeet kaukalopallossa ovat huitominen ja kampitus. Maila on käytännössä ainoa sääntöjen sallima väline, jolla pelaaja voi palloa tavoitella vastustajan lavasta, mutta mikäli pelaaja ottaa vastustajaan selkeästi kontaktia, voidaan pelaaja tuomita jäähylle vartalotaklauksesta. Myöskään polvitaklaukset eivät ole harvinaisia, sillä kaukalopallossa pelaajien täytyy tehdä nopeita suunnanmuutoksia pienessä tilassa, ja silloin kontaktin riski kasvaa. Jäähyminuutteja tuomarit voivat antaa 2, 5, 10 tai 20 riippuen rikkeen vakavuudesta ja tahallisuudesta.

Kaukalopallon erot jääpalloon ja jääkiekkoon

Kaukalopallon “emälajissa” jääpallossa kenttä on monta kertaa jääkiekkokaukaloa suurempi. Jääpalloilijat ovat tunnetusti nopeita, usein nopeampia kuin jääkiekkoilijat ja kaukalopalloilijat, sillä pitkä kenttä antaa mahdollisuuden parempaan kiihdytykseen. Jääpallossa on käytössä paitsiosääntö, mitä ei siis kaukalopallossa tunneta, ja jääpallomaali on suurin piirtein käsipallomaalin kokoluokkaa. Kaukalopalloa pelataan tavallisilla jääkiekkomaaleilla. Kaukalopallossa ote mailasta on samankaltainen kuin jääkiekkoilijoilla, eli alakäsi on selkeästi irti yläkädestä. Jääpallossa kädet sen sijaan ovat kiinni toisissaan mailan varren yläpäässä.

Kaukaloympäristön vuoksi jääkiekkoilijoiden on helpompi samaistua kaukalopalloon kuin jääpalloon. Usein jääkiekkouraansa lopettelevat pelaajat vaihtavatkin kevyempään kaukalopalloon. Suurin ero näiden kahden lajin välillä on paitsi taklaamattomuus, mutta myös fysiikka: pallo kulkee vauhdikkaammin kuin kiekko, ja sen liikeratojen hahmottamiseen voi kestää hetki tottua. Ei ole lainkaan tavatonta, että huipputason kaukalopalloilijat syöttelevät ja vastaanottavat palloa ilmassa, koska jäätä pitkin tehdyt syötöt on helpompi katkaista. Lantion yläpuolelta palloa ei kuitenkaan saa pelata.

Kaukalopallo Suomessa

Suomi on kaukalopallon luvattu maa. 2000-luvulle tultaessa havaittavissa oli jopa pientä kaukalopallobuumia, kun SM-liigassa pelasi noin tusinan verran joukkueita ja junioritoiminta oli pirteää. Kaukalopallo ei kuitenkaan ole koskaan ollut niin mediaseksikäs tai nuoriin vetoava laji kuin vaikkapa jääkiekko, ja siksi laji onkin näivettynyt 2010-luvulla pahasti. Nykyään Suomen mestaruus ratkotaan usein yhden viikonlopun aikana, mikäli siis joukkueita saadaan riittävästi kasaan. Toisinaan “SM-sarja” on jouduttu kokonaan perumaan osallistujien puutteen vuoksi.

Ensimmäiset SM-mitalit lajissa jaettiin vuonna 1975. Helsinki ja Oulu ovat historian saatossa keränneet eniten titteleitä; HIFK on voittanut SM-kulta kuudesti, oululainen Bandy-84 seitsemästi. Niiden lisäksi kannua ovat päässeet nostamaan myös ainakin Töölön Vesa, Bewe Sport ja RB-Oulu. Viime vuosina Hamarin Elo ja Flexolahti ovat nousseet Suomen ykkösseurojen kastiin. JVG-yhtyeestä tuttu Ville Galle on voittanut Bewe Sportin riveissä kaukalopallon Suomen mestaruuden kolme kertaa. Saman seuran legendoihin lukeutuu myös 14 SM-kultaa voittanut Sami Häppölä.

Kaukalopallo maailmalla

Kaukalopalloa ei Suomen ja Ruotsin ulkopuolella tunneta sellaisenaan käytännössä lainkaan. Vielä vuonna 2000 kilpailtiin lajin maailmanmestaruudesta, mutta sen jälkeen kansainvälisillä kentillä on ollut hiljaisempaa. Tuon kyseisen maailmanmestaruustittelin Suomi veikin voittamalla kisoissa kaikki neljä otteluaan.

Kaukalopallon (rinkball) sijasta muun muassa Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa pelataan sisäjääpalloa (rink bandy), jossa käytetään jääpallomailaa ja neljää kenttäpelaajaa. Suomessa kaukalopallo on saanut oman lajin aseman, vaikka muualla maailmassa sitä pidetään lähinnä vaan jääpallon yhtenä variaationa.

Kaukalopalloilijan varusteet

Kaukalopallossa kenttäpelaajan varusteet ovat miltei identtiset jääkiekkoilijan varusteisiin, mutta rintapanssaria kaukalopallossa ei käytetä. Joistain suojista, kuten polvisuojista ja hanskoista on myös tehty erilliset kaukalopalloon suunnatut variaationsa, jotka ovat usein hieman kevyemmät kuin varsinaiset jääkiekkosuojat. Kaukalopallomaila on kaikilla pelaajilla saman mittainen – 125 senttimetriä – pelaajan pituudesta huolimatta. Pallo on samaa materiaalia kuin jääpallo, mutta aavistuksen isompi. Kaukalopallossa maalivahti ei käytä lainkaan mailaa, vaan kahta räpylää. Muutoin maalivahdit käyttävät samoja varusteita kuin jääkiekkoveskaritkin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *