Puulaakiurheilu

Käsite “puulaaki” juontuu ruotsin kielen sanasta “bolag”, eli yritys. Puulaakiurheilu onkin alkujaan tarkoittanut vaan yritysten välisiä kilpailuja ja turnauksia, mutta sittemmin termi on laajentunut koskemaan myös kaikenlaista muutakin vähemmän vakavaa kilpaurheilua.

Puulaakit ovat lähtökohtaisesti leikkimielisiä turnauksia, joissa pelataan lähinnä kunniasta, mutta kun kentälle mennään, siellä pelataan tosissaan. “Höntsäpelit” ovat hyvää kuntoliikuntaa, ja monille tärkeä henkireikä työn ja arjen keskellä. Ei siis ihme, että yritykset osallistuvat hanakasti erilaisiin puulaakiturnauksiin.

Puulaakipeleissä on pohjimmiltaan kyse hauskanpidosta. Kukaan ei osallistu firmasarjoihin tai korttelikisoihin pelkästään voitonkiilto silmissä, vaan tarkoituksena on viettää laatuaikaa liikunnan merkeissä ystävien ja läheisten kanssa. Pelkkä jää- tai salivuoron varaaminen satunnaiseen treenaamiseen ja keskinäiseen pelailuun ei välttämättä ole tarpeeksi suuri porkkana joukkueeseen liittymiseen työssä käyville ihmisille, mutta jos luvassa on pelejä alueen muita yrityksiä tai kaveriporukoita vastaan, se motivoi kummasti lähtemään puulaakijoukkueeseen mukaan. Puulaakiurheilussa parasta on se, että se ei tunne lajirajoja!

Miksi yritykset osallistuvat puulaakeihin?

Yhä edelleen puulaakiturnauksissa suurin osa joukkueista on kasattu jonkin tietyn yrityksen tai työyhteisön sisältä. Toisinaan isot, monikansalliset yhtiöt järjestävät jopa talon sisäisiä turnauksia eri osastojen tai paikkakuntien välillä. Jos yritys on aktiivinen puulaakiurheilussa, on se usein merkkinä siitä, että työpaikalla oikeasti panostetaan työhyvinvointiin. Liikunnan ja urheilun merkitys työelämässä jaksamiseen on todistettu useaan kertaan kliinisissä ja empiirisissä tutkimuksissa, joten ei ole ihme, että työnantajat rohkaisevat työntekijöitään osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin.

Terve ja hyvinvoiva työntekijä on yritykselle tuottava voimavara, josta kannattaakin pitää kynsin hampain kiinni. Puulaakiturnauksiin osallistuvat yritykset usein sponsoroivat joukkueilleen pelipaidat ja muut tekstiilit, ja joskus jopa varusteet pelaajille, jotta liikuntaharrastuksen aloittaminen ei jäisi materiaalihankinnoista kiinni. Samalla kun henkilöstö pitää huolta fyysisestä kunnostaan pelikentällä hikoilemalla, työyhteisö hioutuu yhteen uusia ja merkityksellisiä tapahtumia jakamalla. Joukkueurheilussa joukkueen etu on aina prioriteettilistan kärjessä, ja siksi puulaakiturnauksissa työntekijät harjoittelevat pelaamisen ohella myös tiimipelaamista ylipäätään.

Muita puulaakijoukkueita

Kuten alkukappaleissa todettiin, puulaakiurheilu ei ole enää pelkkien yritysten yksinoikeus. Turnauksissa nähdään entistä enemmän myös kaveri- tai pubiporukoita, jotka eivät pysty panostamaan urheiluun tarpeeksi osallistuakseen varsinaisiin sarjapeleihin. Jo alasarjatasoillakin pelaajilta ja joukkueilta vaaditaan yllättävän suurta sitoutumisen tasoa. Pelaajia täytyy esimerkiksi olla joka pelissä varmuudella tarpeeksi, ja kaikilla pitää olla voimassaoleva pelilisenssi ja vakuutus. Puulaakipeleissä miehen tai kahdenkaan vajaus ei välttämättä haittaa, ja hätätapauksessa vastustajalta voi lainata pari pelaajaa!

Kevyen kulurakenteen puulaakiurheilu onkin sangen hyvä vaihtoehto, kun haluaa kavereineen pelailla omantasoisia vastustajia vastaan. Monissa peliporukoissa, etenkin työ-yhteisöjen omissa joukkueissa, harjoituksiin ja matseihin liittyy erottamattomana osana myös jälkipelit. Sosiaalisuus on tärkeä ulottuvuus puulaakipeleissä – kukaan tuskin tulee joukkuetta hylkäämään, vaikka ensimmäisen ohraisen urheilujuomansa korkkaa jo päätöserän loppuvaiheissa vaihtopenkillä. Toisinaan puulaakijoukkue toimii lähinnä hyvänä tekosyynä järjestää saunailtoja kavereiden kesken, mutta oli motiivi mikä hyvänsä, kaikki syyt liittyä puulaakiturnauksiin ovat yhtä hyviä.

Puulaakiurheilun hyödyt ja riskit

Puulaakiurheilun hyötyjä tekstissä onkin hieman sivuttu, mutta kokonaisvaltaisemmin tarkasteltuna höntsäpelien takaa löytyy paljon muitakin hyötytekijöitä, mutta samalla myös riskejä. Yleiskunnon ja sitä kautta työpaikalla jaksamisen parantaminen on yritysten kannalta ehkä tärkein etu puulaakiurheilussa, mutta merkittäviä hyötyjä voidaan saavuttaa myös sosiaalisella tasolla. Kun duunarit, esimiehet, kirjanpitäjät ja muut pelaavat tasavertaisina joukkuetovereina samalla puolella keskenään, ammattinimikkeiden ja -kuntien väliset rajat hiljalleen häviävät. Koko yrityksen sisäinen ilmapiiri voi kertaheitolla parantua puulaakiturnauksen myötä.

Aina kun urheillaan, on olemassa loukkaantumisen riski. Tämä pätee myös puulaakiurheiluun, vaikka verenmaku suussa höntsäpelejä ei pelatakaan. Eritoten mailapeleissä tapaturmariski on huomattava, sillä jo salibandypallon osuessa kovasta laukauksesta silmään voi saada aikaan työkykyä rajoittavia vammoja. Siksi vakuutusten on syytä olla kunnossa, kun pelikentälle juoksee ensimmäisen kerran. Nilkka- ja polvivammat ovat tutkimusten mukaan yleisimpiä vammoja sisätiloissa pelattavissa pallopeleissä, sillä niissä tehdään paljon suunnanmuutoksia ja temponvaihteluita. Jääkiekossa taas yksi osuma kasvoihin voi jättää arvet viikoiksi.

Puulaakiurheilun yleiset säännöt

Puulaakisarjoja löytyy lajista kuin lajista, mutta on olemassa muutamia kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sääntöjä, jotka pätee kaikkeen puulaakiurheiluun. Ensinnäkin, vastustajaa ei saa tahallaan vahingoittaa eikä asiattomasti solvata, vaan käytöksen tulee olla urheilullista, rentoa ja herrasmiesmäistä. Toiseksi, naisia tulee olla joukkueissa tietty vähimmäiskiintiö. On myös kohteliasta olla lyömättä täysivoimaista rajaleikkuria pesäpalloturnauksessa siepparina pelaavalle naiselle. Kolmas yleinen sääntö liittyy pelaajien tasoon: lajista riippuen, nykyiset tai entiset huippupelaajat eivät saa useinkaan pelata puulaakiturnauksissa, sillä se vaikuttaisi pelien mielekkyyteen ja tasaväkisyyteen.

Yleisimmät puulaakilajit

Suosituimpia puulaakilajeja ovat lajit, joissa varusteet ja olosuhteet eivät aseta liian suuria vaatimuksia pelaajille. Jalkapallo, salibandy ja kaukalopallo ovat yleisiä puulaakiturnausten lajeja, sillä niiden perustaidot on helppo omaksua, varusteet ovat verrattain halvat ja kenttätilaa on useimmiten saatavilla. Leudot talvet ovat karsineet monissa kaupungeissa kaukalopallon pois lajivalikoimista, sillä suurten hallimaksujen takia pelit pelataan yleensä ulkojäillä. Yksittäisiä turnauksia järjestetään paikallisella tasolla myös ainakin pesäpallossa, koripallossa ja lentopallossa, mutta ne ovat teknisesti vaativampia lajeja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *